Synti ja suru ovat ikuisia
ja tosia kuin meri
ja mainingit, metsä
ja puut, kirkko
ja kirkonseinät, keitaat
karkaavat käsistä
painajaiset matkaavat
Kara Kumia ja Saharaa
Alpit ovat
muinaista
merenpohjaa.


Seuraava runo

Sisällysluettelo

Alkuun